---

mittasuhteet kohdilleen taas.

Millä helvetin syillä minäki valitan jostaki varvassärystä tai jostaki yhyy ei oo tekemistä tylsää, kun Toista on nakeltu pitkin seiniä ja ympäri korvia koko lapsuusaika.
En ole sentään joutunu juoksemaan pihatietä juopon isän luokse turvaan kun toinen juoppo raiskaaja on lähteny autolla jahtaamaan.
Maailma on sairas, tajuatteko.


SAIRAS.

Ja meijän suku on sekopäitä pullollaan.

Eppu Normaali - Näin kulutan aikaa

Näin kulutan aikaa
maatessani alla tämän taivaan
josta pilvet tekevät harmaan
sen tiedänkin, varmaan takana sinisten
silmieni päätäni vaivaan
alla tämän taivaan
kun kuluttelen aikaa, kun kuluttelen aikaa

Ja mä poltan tupakan ja sitten toisen tupakan
ja sitten mietin; josko soittaisin jollekin
ei kukaan soita minulle, soittaisinko sinulle
kun et kuitenkaan pääsisi tulemaan
ja makaan selälläni, minun kelloni raksuttaa
pikkuhiljaa naksuttaa
Olen yksin tämän perjantain
vietän yksin tämän perjantain
tämän pitkän perjantain

Takana sinisten
silmieni tiedän värin taivaan
sillä päätä vaivaan
tiedän värin taivaan
tiedän värin taivaan

Päivä illaksi muuttuu
pelkään että kelloni puuttuu
itsekseen ajan kulkuun suuttuu
lakkaa lyömästä
sitten syömästä aikaa pois
ei riitä että jätättää minut perjantaihin
jättää, loputtomaan perjantaihin
jättää, loputtomaan perjantaihin

Takani sinisten
silmieni tiedän värin taivaan
sillä päätä vaivaan

Tiedän värin taivaan

Eppu Normaali - Kun olet poissa

Kun olet poissa ja makaan yksin veren kohinaa kuunnellen
samaa vanhaa kappaletta sen tempoa muutellen
ajatukseni kuin perhoset hullut lamppua loistavaa, kiertelevät kun
yö on tullut rataa itsensä toistavaa

Miksi en saavuttaa, saavuttaa en saa
Sitä hetkeä jolloin en elä tolloillen?

Kun olet poissa
näen kasvojasi noissa mieleni soissa
lätäköissä joissa kuu heijastuu
saisi aurinko nousta
tai sitten tahtoisin nukahtaa
yö taivuttaa jousta, se katkeaa jos en unta saa

Miksi en saavuttaa, saavuttaa en saa
Sitä hetkeä jolloin en elä tolloillen?
Kun olet poissa..

Yö on hiljaa ja antaa minun kuunnella itseänsä
ajatusteni huonossa seurassa mykkiä vitsejänsä
miksi minulle sinäkin olet vain heijastus peloistani?
Joku kanssani sinut jakaa enkä selviä veloistani

Miksi en saavuttaa, saavuttaa en saa
Sitä hetkeä jolloin en elä tolloillen?

Eppu Normaali - Suolaista Sadetta

Pitäisi mennä nukkumaan,
Ulkona satelee.
Vesi valuu mun ikkunaan,
Aikani matelee. (aikani matelee)
Kun kyyneleet on ehtyneet,
Silmiä aristaa. (silmiä aristaa)
Pienessä päässä perkeleet
Korkkia naristaa, (korkkia naristaa)
Päälleni tuhkaa karistaa.

Takaisin sateeseen
Öisille kaduilleni kun astelen,
Pisaran poskeltani nuolaisen,
Sadepisaran suolaisen.
Takaisin sateeseen astelen,
Silmänurkkiani kastelen.
Sinua muistelen,
Sinut päästäni pois puistelen.

Takaisin sateeseen
Öisille kaduillemme
Takaisin sateeseen
Takaisin sateeseen


Sä olit mulle kaunista,
Jotakin kaunista,
Aurinko taivaan lomassa
Maailmassa omassa. (maailmassa omassa)
Kun sitten lähdit, pilvet jäi
Ja rupesi satamaan. (rupesi satamaan)
Tuntien tien entuudestaan,
Kuljen sen uudestaan. (kuljen sen uudestaan)

Nyt sateessa uudestaan, uudestaan

Takaisin sateesen
Öisille kaduilleni kun astelen,
Pisaran poskeltani nuolaisen,
Sadepisaran suolaisen.
Takaisin sateeseen astelen,
Silmänurkkiani kastelen.
Sinua muistelen,
Sinut päästäni pois puistelen.

Takaisin sateeseen
Iltaani pitenevään astelen,
Pisaran poskeltani nuolaisen,
Sadepisaran suolaisen.
Takaisin sateeseen astelen,
Silmänurkkiani kastelen.
Sinua muistelen,
Sinut päästäni pois puistelen.

Takaisin sateeseen

Princess E

Kuvajaiseni veden pinnassa
kavahtaa saamaansa muotoa;
Ei piirteitään erota lihava prinsessa
Syö ruokaansa hikoillen
rasvahelmet nauhana ohimoilta tippuen

Prinsessa tuo, muinoin kaunis kuin ruusu
ihmisen irvikuvan virkaa hän hoitaa
pulleat sormensa eivät aseesta otetta saa;
ei voi itseltään edes henkeä anastaa

Hän ei hernettä tunne patjojen alla
hän ei tuntisi edes virtahepoa.

Väsymys minussa
nauraa vasten kasvoja
Yö ilkkuu jokaista ottamaani askelta
Likaista naurua, kuolevan kauhua