22.11.2009

Surullinen sielu rauhoittuu,
kun se löytää kaltaisensa
Ne yhtyvät liikuttuneina
kuin muukalainen tavatessaan toisen muukalaisen
vieraassa maassa.
Sydämet, joita suru yhdistää,
eivät eroa onnen hurmassa.
Lähettänyt klo
Tunnisteet:

3 kommenttia:

  1. Yksinäinen susi23. marraskuuta 2009 klo 15.29

    Ah brädiseni, olet kirjoitellut! <3
    Haluun nähä siut joku päivä.

    VastaaPoista
  2. electra23. marraskuuta 2009 klo 20.33

    joku päivä joku päivä, neiti on hyvä ja ilmottaa millo passaa (:

    VastaaPoista
  3. Yksinäinen susi24. marraskuuta 2009 klo 17.34

    sinäkin saat ilmoitella..!!!

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)