23.7.2012

Syövyttävässä happosateessa tehtaiden piippujen varjoissa betonikaupungissa
kujilla poluilla kaduilla kaupoissa kahviloissa
ihmisten kanssa nauraa puhuu elää

yksin varjoissa
elää
varjoissa
yksin.

Se näkyy vain silmistä katsokaa sen silmiä
kuinka yksin yksin yksin ovat silmissä liekit elämän
kuinka vähiin käy happi
kuinka nopeasti tiimalasissa hiekka
v
a
l
u
u

kuten paskakin; alaspäin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti