hymyilevät ja nauravat kanssani kauniisti
kunnes heitä ei sitten kiinnostakaan
he sanovat "ei koskaan enää"
eivät halua nähdä minua koskaan enää
eivät halua olla kanssani koskaan enää
he vain kohauttavat olkiaan ja jatkavat askareitaan,
mitä ikinä olivatkaan tekemässä seuraavaksi
ja minä jään selviämään
yksin pimeään
makaamaan yksin kylmään
selittäen kerta toisensa jälkeen itselleni ettei se ollut minun vikani
ettei mikään niistä ollut minun vikani, että olisi typerää ajatella niin aina aina aina aina
mutta silti se on ainoa asia mitä voin ajatella
minussa on syy
minä olen saastainen
eihän kukaan halua tahroja elämäänsä
ja tottakai minä uskon niin
ketä muuta voisin kuunnella kuin itseäni olen kaikki mitä minulla on koskaan ollut
vaikka taistelen niin kovin sitä kaikkea vastaan häviän aina,
sillä faktat puhuvat puolestaan
jokapäiväjokapäivä
tahrat kuuluu pyyhkiä pois
tahroista tulee likaiseksi
ne kuuluu hävittää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti