9.1.2013

Se löytää minut aina.

Olen paennut olen muuttanut kasvoni nimeni nauruni hymyni piirteeni
paennut kauhu silmissä juossut piiloutunut toivonut

se löysi minut.

Olen taistellut
Kynsin ja hampain repinyt lihat irti, raivoissani
tappanut nylkenyt
kiduttanut sen kuoliaaksi
nauranut sen ruumiin äärellä

ja katsonut sen nousevan tuhkasta
vain löytääkseen minut taas.

Se tulee ja omistaa minut
jok'ikisen senttimetrin ihostani kasvoistani huulistani

sen raivo välkkyy silmieni takana
sen kasvot ovat minun kasvoni

enkä koskaan enää
karkaa
sen rakastavasta sylistä
karkaa
mihin haluaisin mennä?

kun tässä on kaikki mitä minulla on.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti