23.6.2010

002

Se on niin hauskaahauskaahauskaa
kuinka pinnallista hymyä rakennankaan
muille tarjoan
kaan

Sinä manipuloit ja olet vainoharhainen
ja sokea sokea sokea
ja on typerää toista tuota sanaa ja.

tässä ei ole mitään rotia

Ikävä on hauska tunne se kaihertaa sisältä
siksi se pitää sulkea mielestä
ellei halua seota tiltata tulla hulluksi huutaa ääni käheäksi
minä kaipaan sinua vaikka oletkin typerä ja viinaanmenevä
vaikka uusi naisesi ei sitä tiedäkkään, eikä myöskään sitä että varaston avain on sama kuin etuoven
salaisuuksiasalaisuuksia merkkejä pään takana kuiskivia käskyjä
ole hiljaa

ennen olin kokonaan sinun ja sinä vain minun nyt se on muuttunut
olen onnellinen puolestasi vaikka sinusta ei ole mitään aikoihin kuulunut
se on hauskaahauskaahauskaa silti aika julmaa
itseäni ajatellen
olen Itsekiduttaja ja Mielenhajottaja kiusaan itseäni huonoilla ajatuksilla ja mietin tekoja joita olet tehnyt muttet niitä tarkoita
kuin kenties ajatuksen tasolla

Sanot että olet lomalla etkä voi soitella
sanon että mikäs siinä ei ongelmaa sepäs on
kivaa
se on vale mutta mitä muutakaan voisin sanoa olet niin tyhmä mitä muutakaan voisin sanoa !
jos tuntisit minut niin tietäisit että se on koodikieltä niinkuin kaikki muukin minussa
isä.

Å

Hän ei tiedä sinusta mitään
hän on sinulle vain välipala
Kevyttä hupia, harmitonta
helppo raadella kun kyllästyy
helppo unohtaa kun lähtee.

minua sinä et uskalla edes katsoa
hah

Olemme pelottavan samanlaisia
Sinä ja Minä
vaikka emme tunnekaan toisiamme
paitsi syvemmällä tasolla
nykyään
Vastavoima
vastavirta
kaksi jumalaa kaksi saatanaa
kumpi voittaa?
Olette niin huvittavia.
Haluaisin että näkisit tämän runon joskus
vaikka tämä ei oikeastaan olekaan runo
koska tietäisit heti kaiken minkä minäkin tiedän
minulla on samanlainen kivimuuri mielessäni kuin sinulla
Olemme niin typeriä
Sinä tiedät kyllä kuka minä olen.

11.6.2010

Sanat eivät riitä enää kertomaan tunteita joita tunnen
Aivot eivät osaa jäsentää
Kuulen ja näen mutten osaa enää puhua
muuta kuin ääneti
ja eri kieltä

Et näe silmistäni tuskaa tai pimeää niinkuin joskus ennen
Näet vain harmaata usvaa ja vääriä johtolankoja
Ovelia harhautuksia ja tusinan lukkoja
Olen piilottanut kaiken niin hyvin etten tiedä itsekään mistä etsiä
so to speak

Eikä olemukseni ole enää kuin raskaan taakan painama
Tai katseeni masentunut ja surullinen
kuten ennen
Vaan se on esirippu joka ei koskaan nouse
huolellisesti ommeltu kaunis sametinpehmeä utuinen verho
jonka taakse ei näe
ja jonka pintaa ei voi koskettaa